Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

Tällä viikolla on sähkövatkain surrannut, kasvikuivuri hurissut ja uuni käynyt kuumana. Uuni ja kasvikuivuri ovat tällä säällä mitä ihanin lämpölisä. Melkein ehti jo paleltaa.

Viime viikonloppuna mietiskelin kovasti, minkälaisia kakkuja haluan tehdä synttäreilleni tarjolle. Surffailin kakkublogeja ja menin ihan sekaisin. Mitä kaikkea voisikaan tehdä!! Vielä en lähde kuitenkaan opettelemaan marsipaani-, sokeri- tai vaahtokarkkimassalla kakkujen päällystämistä. Mutta hankin kuitenkin Ikeasta puisen pyörivän tarjottimen kakkuhyrräksi ja Bake & Partysta paletin ja kuvioraapan. Suosittelen kaikille tätä leivontafoorumin tutoriaalia, josta ainakin minä opin uusia asioita koristelusta. Kakut ovat kuitenkin vielä toistaiseksi pakkasessa.

Koekeittiössä on tällä viikolla kehitelty vehnätöntä ja sokeritonta kuivakakkua. Aloitin maanantaina leipomalla lähes tällä mokkapalojen reseptillä kakun kuivakakkuvuokaan. Vaihdoin kerman maidoksi (kun laskeskelen kaloreita ja kermassa on 360 kcal/100g) ja jauhoina käytin kookosjauhojen lisäksi perunakuitua, perunajauhoa ja psylliumia. Kakusta tuli todella kostea ja vähän valjun makuinen ilman kuorrutusta. Rakenne oli kyllä lupaava, joten siksi reseptin kehittelyä piti jatkaa.

Keskiviikkona uusi yritys. Pakkasta täytyy tyhjentää uusien marjojen tieltä, joten puolukat oli otettava käyttöön. En oikein ole puolukan ystävä, jollei sillä ole jotain kirpakkuutta pehmentävää makeaa ystävää.. eli banaania!

Suurensin hieman taikinaa. Jätin kaakaojauhon pois. Lisäsin banaania, puolukkaa, kanelia ja inkivääriä. Lopputulos oli...

..liian kostean koostumuksen ja liian kärsimättömän leipurin jäljiltä onneton.

Onneksi maku toimi ja koostumuskin oli yön aikana vetäytynyt paremmaksi. Onneksi kakun tuhoaminen oli helppoa ja apu puhelinsoiton päässä!

En kuitenkaan enää samana päivänä päässyt uudelleen intoutumaan leipomisesta. Olin viikonloppuna maistellut loistavaa oikeaa espanjalaista munakasta ja nälän yllättäessä ryhdyin googlailemaan reseptiä. Suomalaisissa resepteissä munakkaaseen tungetaan vaikka mitä ja munakasta silti kutsutaan espanjalaiseksi. Googlailtuani aikani katsoin youtubesta, kuinka María-mummo tekee tortilla de patatas eli perunamunakkaan.

Yllätyin siitä, että valkuaiset ja keltuaiset eroteltiin ja valkuaiset vatkattiin vaahdoksi. Videosta ispiroituneena syntyi tämä.

Persilja vaihtyi basilikaan ja sekaan tuli laitettua myös paprikaa. Todella kaunis paksu yksilö, joka poiki kehuja espanjaksi sekä yhden kosinnan (jälkimmäinen ei ole johtanut mihinkään). Ja koska perunoita löytyi vielä tänään kaapista, syötiin munakasta tänäänkin yhtä hyvällä ruokahalulla!

Maha täynnä jaksaa käydä käsiksi uusiin haasteisiin. Kehitellä vihdoin banaani-puolukkakakusta salonkikelpoinen. Vähensin maitoa ja puolukoita, lisäsin psylliumia ja paistoaikaa.

Nyt annoin kakun jäähtyä rauhassa ja irrottelin sitä hieman veitsellä. Taputtelin vuokaa ja hoin mielessäni "älä tule paha kakku, tule hyvä kakku" ja hups. Tälläinen sieltä vuo'asta irtosi.

Aikamoisen kostea yksilö edelleen. Mutta kyllä kelpasi herkutella tällä iltapalaksi. Yön jälkeen se on varmasti kaksin verroin parempaa.

Banaani-puolukkakakku

4 kananmunaa

3 dl Canderelia tai muuta makeutusjauhetta

80 g leivontamargariinia

0,5 dl (50 g) maitoa

1 rkl psylliumia

0,75 dl (13 g) perunakuitua (pofiber)

0,5 dl (12 g) soijajauhoa

n. 2,5 rkl (32 g) perunajauhoa

1,5 rkl (12 g) kookosjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

2 banaania

100 g puolukoita

Erottele valkuaiset ja keltuaiset eri astioihin ja vaahdota valkuaiset + makeutusaine.

Sulata leivontamargariini ja sekoita siihen psyllium, sitten maito ja lopuksi keltuaiset.

Lisää margariini-psyllium-maito-keltuais -seos valkuaisvaahtoon. Älä sekoita.

Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet lävikön läpi valkuaisvaahtoon. Nostele varovasti vaahtoa, että ainekset sekoittuvat.

Muussaa banaani ja lisää se ja puolukat taikinaan.

Kaada taikina voideltuun ja cashewjauholla tai kookoshiutaleilla jauhotettuun vuokaan.

Paista 175 asteessa n. 45 min. (Mulla aika vanha uuni, jossa kuitenkin kiertoilma. Ei ole ehkä tehokkain yhtälö, joten sun uunissa voi paistua nopeamminkin.)

100g:ssa mun laskujen mukaan 208 kcal, proteiinia 5,8, hiilareita 14, rasvaa 14 ja kuitua 2,8.

Kesä on kiirettä täynnä..

Olipa kiva lukea kommenteista, että täällä vielä käy lukijoita..

Ompeluprojektit ovat pyörineet päässä, mutta toteutuksen saralla on ollut heikkoa. Jalkapallon MM-kisojen pronssipeliä seuratessani pyöräytin tämän. Jonkinlaiseksi käsityöksi voi tämänkin kai laskea. Noin neljä tuntia taisi mennä kaiken kaikkiaan. Himottaisi isot palapelit, mutta niissä kiusaa iso koko (minkä päällä sitä voi tehdä ja minne sen voi siirtää katseilta syrjään??) ja aika. Tuollaisia 260 palaisia kokoisi mieluustikin enemmän.

Helle on hellinyt ja olen nauttinut siitä. On ollut ihanaa, kun säät ovat muistuttaneet trooppisia lämpötiloja.

Ihan kuin olisi matkustanut jonnekin kauas. Tosin eipä helteillä tee muuta mieli, kuin olla rannalla. Tai tuulisella mansikkapellolla.

Nyt on pakkanen täynnä kokonaisia ja viipaloituja mansikoita sekä mansikkasurvosta!

Nyt mansikka-aikaan lemppariaamupalani on näyttänyt tältä.

Pohjalle maustamatonta jogurttia, makeutusainetta maun mukaan, vaniljajauhetta, mansikan paloja ja kookoshiutaleita. Jotain tajunnanräjäyttävää on tuossa vaniljan ja kookoksen yhdistelmässä. Toimii kuin kruununa herkullisten mansikoiden päällä!

Uimisen, mökkeilyn ja mansikoiden poimimisen ohessa on tullut tietysti luettua. Hömppäromaaneja saa lukea erityisesti englanniksi. Kinsellahan on tuttu himoshoppaaja-sarjastaan ja siitä, kuinka kaikki päähenkilöt valehtelevat selvitäkseen arjestaan. Kevyestihän näihin pitää suhtautua ja tämä Twenties Girl oli ilahduttava lukukokemus (erityisesti The Undomestic Goddes -kirjan jälkeen). Toinen suosikkini Kinsellan tuotannosta on Can You Keep a Secret?

Yritin poimia mustikoita mökillä. Saldo jäi laihaksi, vaikka olin kuullut marjankeruukoneen käyttövinkit. Poimiessa vastaan tuli tämä pelosta jäykistynyt mato, joka ihan selvästi oli maistelemassa mustikkaa.

Ja loppuun vielä se erityinen syy, miksi tämä postaus piti saada vihdoin rutistettua.

LUOVIEN IHMISTEN YHTEISLEIKKI!

Luovien ihmisten yhteisleikki; lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat. Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.

Sellainen poikkeus, että kaksi osaanottajaa on jo mukana, joten kolme ensimmäistä ehtivät mukaan. Ja lusikkani tähän soppaan keksin tunkea Pikkuriikin blogissa.

Hääjuhlaa ja lettukestejä

Olen viettänyt ehkä parasta sairaslomaani ikinä (yritän myös olla ajattelematta rajoitteita, joita se tuottaa, että pysyisin hyvillä fiiliksillä). En ole joutunut viettämään montaa yksinäistä päivää, minua on kuljetettu ihmisten ilmoille ja aurinko on pitänyt mielen virkeänä.

Viime viikolla pohdin painin luomiväriasioiden kanssa. Meikkaaja-maskeeraja -ystäväni olisi halunnut tehdä silmiini (joista löytyy vihreää, ruskeaa ja keltaista) ruskean silmämeikin lauantaisiin häihin. Onneksi pidin vihreä-keltaisesta toiveestani kiinni ja kävin ostamassa itselleni kyseiset värit. Mukaan tarttui myös uusi kulmakynä (edellinen on varmasti kymmenen vuoden takaa) ja luomiväriostoksista sain kaupan päälle tuollaisen lilan glitterluomivärin.


Oli mieletön fiilis olla naama ja tukka laitettuna liikenteessä. Ja päälle vetäisin vihdoin valmistuneen mekkoprojektimekon, jota olen koko kevään tehnyt. Vielä edellisenä iltana ompelin vetoketjun kiinni vuoriin, hakaset ja vuorin kiinni saumavaroihin. Pelkäsin etukäteen, miten polyesterisatiini käyttäytyisi.. mutta mekon kanssa ei ollut mitään ongelmia. Se istui täydellisesti ja tuntui päällä kuin toiselta iholta. Olen todella todella tyytyväinen lopputulokseen.

Mulla on todella hyvä tasapainoaisti tämän sairasloman jälkeen. En halunnut keppejä pilaamaan kuvia, joten heitin ne useimmissa kuvissa syrjään ja tasapainoilin. Nuo kengät jouduin ostamaan ihan tätä tilaisuutta varten, sillä jostain syystä korkkarit eivät olleet vaihtoehtona.


Viime postauksen jälkeen meillä on vietetty jo kahdet lettukestit. Kehitin itselleni sopivan lettutaikanan ja mies teki itselleen ja muille oman. On ollut ihanaa herkutella porukalla.. Mies on kyllä loistava lettumestari.

Loistavat karppiletut syntyy tällä ohjeella

4 kananmunaa

3 rkl soijajauhoa

3 rkl vehnälesettä

3 rkl perunakuitua

2 tl psylliumjauhetta

2 dl maitoa

loraus öljyä

suolaa

Riko kananmunat, sekoita jauhot ja psylliumjauhe samalla hyvin sekoittaen. Lisää maito, öljy ja suola. Anna turvota puolituntia ennen paistamista.

Lisää maitoa tarpeen mukaan..

Hulinaa

Tosi pikapikapostaus (lupaan vaan), sillä muuten jää postaamatta kokonaan.

Viikko on mennyt jotenkin tosi hektisesti. Kamalasti on ollut tekemistä ja on tuntunut siltä, että koko ajan on pitänyt olla kiitämässä, eikä ole jäänyt aikaa hengähtää saati blogata.

Kävin taas ompelukurssikaverin luona ompelemassa, mutta muuten mekkoprojekti on ollut ihan jäissä. Pitäisi ottaa sellainen loppurutistus sen kanssa. Helmaan pitää ommella piilo-ommel, mutta en ole koskaan ommellut sellaista. Ompelukoneesta löytyy kyllä siihen sopiva jalka.. Joku viisas neuvoisi miten?? Käsin siihen menee pieni ikuisuus.

Twilightit on ollut syrjässä. En meinaa muistaa, milloin viimeksi olen koskenut kirjaan. Sen sijaan puikot ovat heiluneet ja sain nämä valmiiksi. Ja lankahan oli Lankamaailma Nordiasta ostettua villa/bambu/polyamidi-sekoitelankaa.


Torstaina sukkien saaja tuli vierailemaan töissä. Ja hyvinhän ne sopivat jalkaan.


Ruuanlaitossa on ollut mielikuvitus vähissä. Onneksi Marjo vinkkasi mulle muutamia ruokablogeja ja Herkku ja koukku -blogista löytyi inspiraatio. Ihan en tehnyt reseptin mukaan ja aliarvoin hieman reseptin tulisuutta, joten täällä ollaan syöty tosi hottia currya.

Tässä kohtaa esittelenkin teille yhden kokkaajan kaverin, joka on saattanut olla tv:stä tuttu ysärillä. Sain tämän äidiltäni, jolla on ollut ylimääräinen jemmassa sieltä ysäriltä saakka.

Tein tässä haudutuspadassa tuon kasviscurryn. Heitin kattilan hellalle, pohjalle öljyä ja mausteet sekä kasvikset. Annoin kypsyä liedellä 5 min, jonka jälkeen laitoin kattilan haudutuspataan. Tunnin verran ruoka kypsytteli itse itseään (kävin samalla kaupassa, postissa ja lähikosmetologilla naamarasvaostoksilla) ennen kuin lisäsin siihen kikherneet. Tein padassa vielä riisit. Kurkumalla värjätyn ja valkosipulilla maustetun jasmiiniriisin kanssa valmistus kesti 25 minuuttia. Ei enää ikinä pohjaan palanutta riisiä. Haudutuspadan jälkeen en ole enää riisinkeitintäkään käyttänyt.


Ja niille jotka ajattelee, että hei, sillähän on aromipesä (niitä tosiaan myytiin tv-shopissa 90-luvulla).. Niin tämä yksilö on aito ja alkuperinen suomalainen keksintö, joka pöllittiin hävyttömästi ja nimettiin aromipesäksi. Ja vaikka muistot aromipesästä ovat äärettömän huvittavia niin haudutuspata on kokkaajan unelma. Ruoka tekee itse itsensä, mikään ei pala pohjaa ja energiaa ei kulu turhaan.


En muistanutkaan kuinka hyviä kikherneet ovat. Kasviscurrysta tuli herkullista ja mieskin sai ruokaa.

Posti yllätti keskiviikkona tuomalla paketin Hong Kongista. Levyt saapuivat alle kahdessa viikossa. Loistavaa!


Eilen juhlittiin vappua ystävien kanssa meillä. Ostin töistä munkkeja ja simaa, leivoin itse kaksi omppupiirakkaa (olisi ollut hyvä hetki ottaa kuvat, kun kerrankin olisi näyttänyt hyvältä), tein salaatin (pilkoin salaatin päälle koristeeksi kirsikkatomaateista kukkasia) ja ystävä toi feta-pinaattipiirakan.

Tuhtien syömisten jälkeen pelattiin Times-peliä (jossa kaikki sanat on todella kökösti käännetty sanakirjalla suomeksi). Peli on kuin Alias, mutta siinä selittämisen lisäksi pitää esittää pantomiimia ja piirtää. Skipattiin piirtäminen.. Ja oli taas hauskaa. Pelaaminen hyvässä porukassa on hauskimpia ajanvietteitä mitä tiedän. Pitää ottaa pian uusiksi.

Tässä pikapostauksessa meni yli tunti, kun olen samalla lataillut kuvia, puhunut puhelimessa, käynyt laittamassa aamupalaa jne. Pitäisi pian lähteä ajelemaan mökille päin ja pakkaaminen on vielä alkutekiöissä. Huomenna sitten takaisin kuuntelemaan Hectoria. Jee.