6.5.09

Jalankorviketta ja sohvaperunointia

Kun tuomio on lepuuttaa jalkaa ja pysyä kotona, on aikaa dokumentoida omaa elämäänsä. Kärsin elämäni (ehkä) ensimäisestä urheiluvammasta, joka on tullut liian nopeasti aloitetusta ja/tai rajusta lenkkeilystä, huonoista tai vääränlaisista kengistä tai huonosti hoidetuista venyttelyistä. Akillesjänne on tulehtunut ja kovin kipeä. Tänään sain onneksi kyynärsauvat ja kotona liikkuminen muuttui huomattavasti miellyttävämmäksi, eikä tarvitse hyppiä vasentakin jalkaa kipeäksi.

Jotain olen saanut tv:n ääressä tehtyä. Sovitusnukkekurssia varten pitää leikata 10m2 Do it magic -paperia kahden ja 4 sentin levyisiksi suikaleiksi. Sain ne leikattua, mutta epäilin jo hetken rasitusvammaa saksikädessä. Ensi viikolla kurssi jatkuu ja silloin pitäisi olla hyvässä kunnossa. Sovitusnukkea tehdessä pitäisi jaksaa seistä kolmesta neljään tuntia paikallaan. Ostoksillakin pitäisi käydä. Sovitusnuken tekoon tarvitsen paperin lisäksi ainakin spraytärkkiä ja polyuretaania (saumausvaahtoa). Jännää.


Kotona ollessa tekee mieli kaikkea hyvää, eikä kaupasta löydy minun ruokavaliolleni mitään valmista. (Olen nyt vähentänyt hiilareita entisestä vähän lepsummasta linjasta.) Oli pakko yrittää pyöräyttää karppikääretorttu. Ohje tuli päästä ja suhteet perinteisellä kolmen lasin (saman verran munaa, jauhoja ja sokeria eli makeutusainetta) ohjeella. Jauhoina käytin kaurakuitusta, pofiberiä, vehnälesettä ja soijajauhoa. Jauhoihin sekoitin teelusikallisen leivinjauhetta ja puolikkaan psylliumia.


Köksänopelta kuulin, että kääretorttu murtuu, jos siinä on liikaa jauhoja. Kääretorttulevy meinasi murtua (ehkä sitkon puutteesta), mutta kostutus varmasti auttoi. Levitin levylle kosteaa omenasurvosta ja kanelia ja perään makeutettua vaniljakermavaahtoa. Levy meni nätisti rullalle. Ei ehkä salonkikelpoisin yksilö ilman kuorrutusta, mutta maistuu herkulliselle ja pysyy kasassa. Herkun sisältökin on melkein pelkkää kuitua ja rasvaa. Kaurakuitusesta sellainen vinkki, sen maku on tosi voimakas.. ei kannata käyttää kovin runsaalla kädellä.

Nyt illalla mies laittoi ruokaa (kun ensin olin pilkkonut rehut pöydän ääressä). Ei tarvitse huomenna kärsiä nälkää. Ja kun jatkan sohvaelämää, voisin taas tarttua Twilight-sarjaan. Breaking Dawn on vasta alkumetreillä ja sivuja kaikenkaikkiaan 768.

Nyt menen nappaamaan nappia naamariin ja öljyämään kantapään kipugeelillä.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä kotona makoiluun! Mä itse hukun kaikkeen tekemiseen ja paikasta toiseen juoksemiseen, että ihan heikottaa ja ärsyttää..
    Alkoi tekee mieli kääretorttua, koskakohan saisi itse aikaiseksi tehdä..

    VastaaPoista
  2. Kiitos, sitä tarvitaan. On vaikea malttaa pysyä paikoillaan.

    Kääretorttu on kyllä nopea tehdä. Huoneenlämpöinen ja päiväysvanha kananmuna vaahtoutuu nopeammin kuin kylmä ja tuore. Ja kun levyn kumoaa toiselle leivinpaperille heti uunista tultuaan, voi leivinpaperin irrottamista avittaa kylmällä vedellä. Ja väliin kerma-rahka-marja -seos. Nam :D..

    VastaaPoista